Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea.



perjantai 31. joulukuuta 2010

Päivien varjot


Ikkunan takana,
päivien varjot.
Vuoden hetkien,
hiljaiset kuiskaukset
viipyvät lumella.
-Valokki-
Hyvää Uutta Vuotta!, kiitoksia kuluneesta vuodesta.

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Suru

Kirjoitan surun kirjaani,
laitan kannet kiinni,
olkoot siellä.
Tarkastelen vasta sitten,
kun suostuu pysymään sivuilla,
eikä enää hyppää sydämeeni.
-Valokki-

torstai 9. joulukuuta 2010

Uneen

Pimeys pehmeään peittoon käärii,
uni hiljaa nurkissa häärii.
Antaa rennon olon hyvän,
rauhallisen levon syvän.
Luotan lempeään unentuojaan,
turvallisten siipien suojaan.
-Valokki-


lauantai 27. marraskuuta 2010

Rosoissa tarina


Vanhan talon seinässä,
rosoissa tarina.
Jonka voit silmät ummistaen,
sormin lukea.
Suljettuin silmin,
avoimin mielin,
voit menneeseen kulkea.
-Valokki-


lauantai 20. marraskuuta 2010

Teetä ja paahtoleipää

Itkettyjen öiden takana asuu ikävä,
se kulkee huoneissani.
Kuvastuu ikkunoistani.
Asetan lyhdyn portilleni,
että onni löytää luokseni.
Keitän sille teetä, 
tarjoan paahdettua leipää.
-Valokki-

perjantai 5. marraskuuta 2010

Epäonni

Epäonni mitä se voisi olla?
Epäonni,
on naapurin palkintosonni,
omalla kukkavainiolla, 
tai jos liukastut koirankakkaan,
juuri kun törmäät naapurin vihaiseen akkaan,
jolla hiiri on mennyt jauhovakkaan,
eikä tuli syttynyt takkaan.
-Valokki-

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Laula ja tanssi

Riemuitse, lyö käsiä yhteen,
voit ripustaa oksalle,
kauralyhteen.
Avaa ikkunat ja ovet,
laula ja tanssi.
Tee risuista oveesi,
onnen kranssi.
-Valokki-

lauantai 30. lokakuuta 2010

Ajatuksien langat

Ajatuksien langat yhteen nidon,
sanoista hennon pitsin kudon.
Sen läpi voit nähdä 
 elämänvalon ja varjon leikin.
-Valokki-

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Tuhansien neulasien maa

Kuljen kauas vuorien taa,
siellä on tuhansien neulasien maa.
Siell ei kellossa ole viisareita,
aika lakkaa olemasta.
-Valokki-

lauantai 16. lokakuuta 2010

Väsyneet


Silmät väsyneet
katsomaan tyhjyyttä,
korvat kuuntelemaan 
lausumattomia sanoja,
sydän odottamaan
saapumatonta rakkautta.

-Valokki-





keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Syksy


Kultaisia lehtiä sataa kasvoilleni.
Tuulella viitassaan viesti talvelta.
Syksy kutoo kiireellä,
kirkkaan kirjavaa mattoa
lehdistä kotipolulleni.
Sitä myöten on helpompi astella,
tulevaan talveen.

-Valokki-


lauantai 18. syyskuuta 2010

Syksyiset haikeat lähdöt

Pian on aika jälleen hyvästellä lintuystävät. Ottaa vastaan viileys ja tummuva hämärän aika.
Aina se saa aikaan, pienen haikeuden tunteen, josta seuraava runoni kertoo.

Laskeva aurinko, 
purppurana taivaan rannassa,
syyspakkaset jäähelminä, 
suomättäiden heinissä,
kudelmina puiden oksilla,
yksinäisen joutsenen huuto,
jää leijumaan viilenevään iltaan

Kurjet menivät jo eilen,
pitkänä katkeamattomana nauhana,
kadoten hiljaa horisonttiin,
nämä joka syksyiset haikeat lähdöt.

-Valokki-

lauantai 11. syyskuuta 2010

Runoukko ja riimilukko

Luulin jo runoukon kadonneen,
juosseen pois riimilukkoineen.
Mun kiireet oli sen varpaat tallanneet,
ylös pihakuuseen ajaneet.
Siellä se istui ja viiksiään vahasi,
huusi, "kiireelle uhraa aikasi,
kiire muuttuu tavaksi pahaksi,
aikaa ei kannata muuttaa rahaksi"

Silloin kiireelle kyytiä annoin,
ulos sen laukut talosta kannoin,
ajoin laskemaan kuusen neulasia,
satamaan ihastelemaan veneen keulasia.
-Valokki-

torstai 9. syyskuuta 2010

Auringon arvausleikki


Aurinko on iloinen tänään, 
kullankeltaisten lehtien välistä,
ripustaa sateenkaari timantteja seinille,
ilahduttamaan minua.
Se leikkii villisti tapetilla,
piirtää outoja, vaihtuvia kuvioita.
Kysyy lämmin henkäys huulillaan, hymyillen,
"Arvaa mikä?"

-Valokki-

perjantai 3. syyskuuta 2010

Ajanpyörä


Ajanpyörä kääntyy,
ratas naksahtaa,
pian kukat jäätyy,
luonto uneen nukahtaa.
-Valokki-


tiistai 24. elokuuta 2010

Sadepisaroiden sormet

Sadepisaroiden tuhannet sormet,
ikkunalaudalle rummuttaa,
ne kauniin soinnun aikaan saa.
Ne kertovat salaista tarinaa,
jossa on paljon asiaa. 
Laulavat hiljaista lauluaan,
johon on helppo nukahtaa

-Valokki-

lauantai 21. elokuuta 2010

Tarinanjakajan talossa


Tarinanjakajan talossa,
istun pehmessä valossa.
Sanoja verkkaan kirstusta antaa,
minun on tehtävä esille kantaa.
-Valokki-

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Kesä sunnuntai


Pulleat turhamaiset pilvet,
peilaavat pyöreitä muotojaan,
tyynen järven peilipinnasta,
koko pitkän päivän.
Väsynyt tuuli on istunut suon laitaan,
kanervien sekaan,
keräämään voimia.
Aika lipuu verkkaisesti,
aurinko on seisahtanut taivaalle,
odottamaan seuraavaa pilveä.
-Valokki-


sunnuntai 15. elokuuta 2010

Siiviksi sormeni sulivat


Kuu asetti hopeisen tähden otsalleni,
siiviksi sormeni sulivat,
kevyeksi muutuin,
pilvet lähelle tulivat.
Aamulla tyynyllä kaksi simpukkaa,
ja merenranta hiekkaa, 
höyheniä lattialla,
paljaan jalan alla.
-Valokki-

torstai 5. elokuuta 2010

Ilta

Pimeys on tullut,
talo huokailee, naksahtelee,
yön asettuessa räystäälle istumaan.
Kuuntelemaan talon tarinoita,
outoja jorinoita.
 
-Valokki-


lauantai 31. heinäkuuta 2010

Fotaaja

Valokuvat odottavat ottajaa,
innokasta fotaajaa.
Veden kirkas kuvajainen,
kukka hento hunajainen.
Auringonkehrä kultainen,
pumpulipilvi valkoinen.

-Valokki-


tiistai 27. heinäkuuta 2010

Pimeästä valoon

Sisimpäni häkkilinnun,
vapaaksi päästän,
niin se voi lentää edelläni,
näyttää reitin,
pimeästä valoon.

-Valokki-


sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Viimeinen lomapäivä

Viimeinen lomapäivä.
Huomenna,
kesä juoksee aurinko kainalossa,
kumpareen taakse,
ennenkuin ehdin pihakeinuun.
Lähettää, pilven heittämään vettä,
väsyneeseen niskaani.
Silti se on laittanut,
kukkapenkin kukat, tuoksumaan huumaavasti.
Linnut, laulamaan iltakonsertin.
Eihän kesä kokonaan mene? Eihän?

-Valokki-


torstai 22. heinäkuuta 2010

Elämät, unohdettuja tarinoita

Elämät,
kasa sanomalehtiä haalistuneita,
unohdettuja tarinoita,
hetken ihmiskohtaloita.
Lukiessa järkytymme,
surullisia otsikoita.
Liian pian uhohdamme,
kuolleet, tarinat vieraiden,
surut tuntemattomien.

-Valokki-

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Hopeinen hipaisu


Hopeinen hipaisu ikkunaruudulla,
kuu uinuu, pilven polvella.
Varjot, ääneti liikkuvat,
varpaillaan lehvistöön hiipivät.
Utuharson helma, peltojen yllä.
Auringon valopunos, horisontissa kasvaa.
Hetken viipyvät sylikkäin, yö ja päivä.
-Valokki-


perjantai 16. heinäkuuta 2010

Metsä


Metsä, vihreä hiljainen huone,
suljen silmäni,
lakkaan olemasta.
Puhun samaa kieltä, puiden kanssa.
Pyörryttävän hetken, ymmärrän kaiken.
Kunnes todellisuus kutsuu takaisin ja 
unohdan.

-Valokki-


keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Päivät untako? vuodet, aika?

 Seuraavan runon kirjoitin työskennellessäni vuodeosastolla. 
Siellä näin ja tajusin, kuinka katoavaista aika ja ihmiselämä ovat.


Kuljen kevyesti, keväisen pellon laitaa,
aurinko siivilöityy hennon vihreiden kovun lehtien lomitse.
Lapsi juoksee polkua vastaan, nauraen huutaa "Äiti!"
Säpsähdän, herään,
valkoiset seinät piirtyvät kalpeina ympärillä,
jostain kaikuvat askeleet käytävällä,
menevät, tulevat.

Mikä päivä? kuukausi? vuodenaika?
Vielä eilen, kädet täynnä työtä,
jaloissa pienet lapset.
Aika, voimat eivät tahtoneet riittää.
Vai oliko se eilen?
Päivät kuin unen-näköä, vuodet, aika.
Milloin vanhenin?

Askeleet lähenevät, valo häikäisee, ottaa silmiin.
Joku vetää peiton, unenlämpöisen vartalon päältä,
liian äänekkäästi toivottaa "Hyvää huomenta!"

Kiireiset kädet, vieraat kädet, riisuvat, pesevät.
Ai! sattuu, nivelet eivät taitu.
Olen tullut niin kevyeksi, helposti siirtävät,
nuoret kädet, voimakkaat kädet,
ihmisen kuoren, vuoteen laidasta toiseen,
kohentavat tyynyn, peittelevät.

Askeleet kaikkoavat, tulee hiljaisuus.
samanlainen kuin kesäisen ukkosmyrskyn jälkeen.
Lämpö hiipii hiljaa takaisin, .. uni tulee, 
katoaa aika...

-Valokki-


lauantai 10. heinäkuuta 2010

Myrsky


Myrskyn ratsujen hopeiset kilvet,
tummassa ilmassa välähtää.
Raju ilma vaunuilla ajaa,
pilvien yllä, hurjaa ympyrää.
Kumoten vesitynnyrit Luojan,
kutsuen kaatosateen tuojan.

-Valokki-


torstai 8. heinäkuuta 2010

Lailla pienen perhosen


Lailla pienen perhosen,
voin liitää päivän kesäisen.
Taivaan pilvihattarat,
kauniit päivänkakkarat,
kuljen haistellen,
kesää maistellen.
-Valokki-


tiistai 6. heinäkuuta 2010

Kesää

Vene lipuu laiskasti vedessä,
kala ei ota enää onkeen.
Illalla paistamme saaliin,
neljä ahventa ja sipulia.
Lämmitämme saunan.

Auringossa kylpenyt vesi,
ottaa saunojan samettiseen syliin,
kantaa keveästi.
Koivunlehtien tuoksu viipyy iholla,
laskeva aurinko, kultaa saunapolun kulkijat.

-Valokki-

tiistai 29. kesäkuuta 2010

"Unen piirtäjät"

Hämärässä, unen säikeet,
verkkaisen mielen pinnalla kulkevat,
huomaamatta hiljaa, silmät sulkevat.
Vievät tiedostamattoman holviin,
siellä kaadetaan arvoituksia kolviin.
Kuvat oudot, kauniit esiin piirtävät,
vain osan, päivämieleen siirtävät.

-Valokki-


torstai 24. kesäkuuta 2010

Rannalla


Surenkorento on kyllästynyt vanhaan takkiinsa,
heittänyt aaltojen vietäväksi.
Tuhannet kirkkaat valon kiteet,
tanssivat vedessä kilpaa.
Voikukan nukkavauvat,
matkustavat tuulen vaunuissa,
uusiin koteihinsa

-Valokki-


perjantai 18. kesäkuuta 2010

Siivetön

Siivet oli,
ainakin muistan niin,
kun minut maailmaan lähetettiin.
Päivät kevyet liidin, uskoin unelmiin.
Ilo kupli syvällä rinnassa,
hymy välkehti, huulten pinnassa.
Milloin ne leikattiin?
komeron kätköihin viikattiin.
Milloin lakkasin lentämästä,
uskomasta unelmiin?

-Valokki-


torstai 17. kesäkuuta 2010

Yksin


Silloin ihminen on yksin,
kun hyttysen ininä,
hämärässä,
unen rajamailla,
kuullostaa ystävälliseltä.

-Valokki-


maanantai 14. kesäkuuta 2010

Enkeleitä?

Juuri kun olen nukahtamassa,
vielä kun viimeinen valonkajo,
kuvastuu luomien lävitse.
Jokin häilähtää ohitse,
avaan silmäni.
Mitään ei näy?
Enkä se olikin vain yksi niistä,
 pienistä enkeleistä,
jotka lentävät, joka ilta tyynyillemme,
vartioimaan untamme.

-Valokki-


perjantai 11. kesäkuuta 2010

Elementeille

Kieputa, kierrä,
sivele, hivele.
Kerää mukaan, idän tuuli.

Loista, paista,
lämmitä lempeästi.
Mukaan matkaan kääri, etelän tuli.

Anna tasainen tie astua,
hyvä alusta kasvaa.
Levätä, asua,  multava pohjoisen maa.

Kastele, pese, virkistä,
sammuta palava jano.
Sametin pehmeä, raikas, virtaava lännen vesi.

-Valokki-



sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Kuuletko?

Kuuletko sen?
laulun keijujen,
helkkeen hiljaisen,
pienten tiukujen.

-Valokki-

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Norovirus?

Vatsaa vääntää,
ylösalaisin kääntää.
Jalat tärisee,
peppu pärisee.
Pytylle hyökkää,
hirveesti yökkää.

-Valokki-



maanantai 31. toukokuuta 2010

Tie toisiin maailmoihin

Keskellä vihreyttä,
tie toisiin maailmoihin.
Astua sisään, 
kuunnella luonnon kertomaa,
hiljaista tarinaa.

-Valokki-

 

perjantai 28. toukokuuta 2010

Onnellisuutta

Onnellisuutta,
puhtaat lakanat,
ne ruusukuvioiset,
pehmeät sukat,
pitsivartiset,
olo kuin prinsessalla,
sujahdan lakanoiden väliin,
kuuntelen
sateen unettavaa ropinaa katolla.

-Valokki-





keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Aamu


 Aamukasteisilla lehdillä,
yön uneliaisuus,
pikkulintujen siivillä,
uusi päivä

-Valokki-


 

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Silmissä sateenkaaren laulu


Se ratsastaa tummalla pilvellä,
sanat pisaroiden leikkinä huulilla,
silmissä sateenkaaren laulu,
kädet tuulen leikkinä iholla.

-Valokki-

 

perjantai 21. toukokuuta 2010

Kermavaahtoa ja voita



Mennellä viikolla päätin hankkia keväthepeneitä,
ahtauduin myymälän hiostavaan sovituskoppiin.
Mitä totesinkaan?!, viimevuotiset vaatteiden koko
numerot, eivät enää pädekkään, eivät tänä
vuonnakaan!
Johtuisikohan se siitä että...



Kuorrutan kuohuvat tunteeni
kervavaahdolla,
sivelen sieluni haavoihin,
voita.
Äkkiä olen kymmenen
kiloa isompi
Isompana on helpompi,
kohdata vastoinkäymiset.
Onhan?

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Keväälle

                                 Soiden rannoilla kurkien laulu,
                                 sulavesien juoksu, kilvan uomissa
                                 vihreäksi muuttuva maiseman taulu,
                                 pienet hennot nuput tuomissa,
                                 lämpö kulkee mukana tuulen,
                                 tuoden kirjeitä kesältä,
                                 iloisen sirkutuksen kuulen,
                                 oksilta lintujen pesältä.

                                          -Valokki-


keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Tuuli

                              Keväälle lauleskellen haravoin,
                              siistin, silittelin nurmen pintaa,
                              kauan, ahkerasti urakoin,
                              arvelin ei työlle tule hintaa,
                              tuuli olit toista mieltä,
                              heitti lehdet hujan hajan,
                              puhui puhureiden kieltä,
                              yltyi suuremmaksi koko ajan,
                              lehtikasat sekoitteli,
                              kovaan ääneen hekotteli

                                     -Valokki-


maanantai 10. toukokuuta 2010

Äitiys on..

                                        Äitiys on..
                                    Vaippa kasoja,
                                     märkiä rasoja.
                                     Pyykki vuoria,
                                     perunankuoria.

                                     Tutteli vellejä,
                                     sirkus pellejä.
                                     Silmiä iloisia,
                                  poskia pehmoisia.

                                 Vikkeliä jalkoja,
                                 herneen palkoja.
                                  Kurahousuja,
                            kuume käyrän nousuja.
                                 Nopeita vuosia,
                                nuutunutta kuosia.

                           Laastaria ja rakkautta

                                    Se on myös..

                                 Nuorta uhmaa,
                            monta sanaa tuhmaa.
                            Murheita, lohdutusta,
                             pelkoa ja odotusta.
                            Luopumista vaikeaa,
                             kaipausta haikeaa.

                                    -Valokki-



sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Haamu?

Sunnuntai aamu,
peilikuva kuin Draculan haamu,
ja usko vaan, se on ihan totta,
eilisen prinsessa,
on tänään pussirotta!

-Valokki-



tiistai 27. huhtikuuta 2010

Siivet

Perhonen, jos kuollut on,
kun oikein uskon,
voin puhaltaa sen henkiin.

Kun tahdon vaan,
astua kyllä saan,
pian keijukaisen kenkiin.

Kun tiedän sen,
olen pieni ihminen,
mut ihan turhaan pelkään,
niin kasvaa siivet selkään.

   -Valokki-