Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea.



torstai 25. helmikuuta 2010

Suru


On hetkiä jotka on kestettävä yksin,
joissa kukaan toinen ei voi auttaa,
kestettävä ja toivottava,
että suru hellittäisi puristavan otteensa,
aika käärisi tuskan pehmoiseen harsoon,
ettei se raastaisi sisintä rikki.

2 kommenttia:

  1. Taas niin totta tämäkin ja kauniisti sanottu.

    VastaaPoista
  2. Una! niin sitä kimmurtelee tuskassa ja yksin on käytävä läpi, vaikka olisi joku tukemassakin, niin silti on yksin surun kanssa.

    VastaaPoista