Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea. © Asta Gyldén-Lahtinen



sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

"Potutusta"

On iloinen yllätys huomata, että voi muuttaa eilisen kiukun tämän päivän nauruksi. Huomaa että on kasvanut pienen askeleen ihmisenä, eikä sorru enää samanlaisiin arjen kiukku kuoppiin kuin aiemmin. Tästä seuraavasta voi silti löytää itsensä, ehkä joku toinenkin.
 
Alkaa napina
naisen kapina
eikö lopu lehden rapina?
ja sohvan natina?
likaiset sukat pyykkiin viskaa
nakkelee siinä kovasti niskaa
ukosta tullut on kovin halju
ei pelkästään puolikalju
 
Seinään lentää tiskirätti
olenhan sentään vielä nätti?
aukaisee taas Se tv luukun
antaisi edes pienen suukun
 
Sanan säilä sinkoaa
sohvalta takaisin kimpoaa
ravaa niinkuin hurja tamma
jalkaan tulee rasitusvamma
Kannattiko olla akka hurja?
tuli siitä olo kurja
paljastui mielen puoli nurja
 
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

3 kommenttia:

  1. Hahaaa! Jotensakkin tutunkuuloosta touhuva... =))) Hienoa että kiukulleen voi nauraa ja purkaa sen runoksi.

    VastaaPoista
  2. Jep, sama tamma täälläkin teutaroi, onneksi se ravaa horisonttiin aikansa temmellettyään ja tilalle tulee se helläturpainen, joka nököstää lempeästi...

    VastaaPoista