Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea. © Asta Gyldén-Lahtinen



keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Pussit

Kun kaapit täyttyvät kannetaan ylimääräiset kirpparille.
Sisimmässä voi myös tulla ahdasta..
-.......-
Sydän ääriään myöten täynnä.
mitä nyt tekisin?
Voisin neuloa vaikka pusseja
käyttäisn myös tusseja
voisin pussittaa 
halauksia, rakkautta, iloa
kirjoittaisin pussin kylkeen
montako kiloa
yksinäisille antaisin
lohduttomille kantaisin

vastalahjaksi 
jos hymyn saisin
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

lauantai 21. toukokuuta 2011

Pienet punaiset pillerit

 
--::::::--

Pienet punaiset pillerit
särkyneen mielen kainalosauvat
niiden avulla voi astella hitaasti
pienin askelin
parempaan huomiseen
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


torstai 19. toukokuuta 2011

Suolaista

 Aina yhteiselo oman armaan kanssa ei ole onnen auvoa.
Tunteet voivat "välillä" kuumeta kiehumispisteeseen
-
Mitä minä teen miehellä tuollaisella?
kuin keitolla liian suolaisella
ei munuaisetkaan tästä tykkää
 korvistakin jo savua lykkää
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Äidin tuska

 
Pieni poikani
lökottävissä housuissa
reppu selässä
lähdössä kouluun
voisinpa sujauttaa 
onnenapilan taskuusi
ehkä se suojelisi sinua kaikelta pahalta
-

Näin kirjoitin 12 vuotta sitten,
nyt olisin halunnut sujauttaa onnenapilan
pojan armeijakassiin.
Poika sanoo
"Älä äiti hössötä", silmistä näen
epävarmuuden lähdön tuskan.
Voimattomana jään katsomaan
kuinka kävelet kotipolkua.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen