Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea. © Asta Gyldén-Lahtinen



torstai 23. helmikuuta 2012

Ihmettelyä

On se ihme ettei tuolle tule veritulppaa
kumma kuinka sydän vielä pulppaa
Kaataa kurkusta alas olutta ja mäskiä
vehnäpullan päälle laittaa sentin läskiä
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


3 kommenttia:

  1. On se tosiaan ihme, miten toisten elimistö kestää mitä vaan ja toinen sairastaa, vaikka eläisi kuinka nuhteettomasti. Mutta kyllä nuo oluenkaatajatkin yleensä saavat aikaisen lopun. Juuri serkkuni juominen loppui vuosien jälkeen. Tosin ihmettelimme, että maksa kesti niinkin pitkään.
    Itse olen syksystä asti keventänyt ja keventänyt, välillä se näkyy vaa'allakin, mutta välillä tuntuu, ettei mikään tehoa. Etenkin nyt, kun pitää lepäillä ja olla varovainen, energiaa kuluu entistä vähemmän. Mutta kevät tulee ja sitten liikkuminen on helpompaa ja nautittavaa :-)

    Neljä säettä, mutta suuri tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen usein ajatellut, että tasan ei käy onnen lahjat. Moni hyvien elämäntapojen noudattaja sairastuu. Kun taasen joku mäskin latkija ja läskin siivuttaja mennä porskuttaa, nii jotta vatta heiluu. No yleisesti niille kyllä tulee äkkipysäys, kuolevat kerrasta tai sairastuvat ennemmin tai myöhemmin.

      Poista
  2. Hui kamala. =D


    PS: Pikkutalo-blogi on muutettu tilaajapohjaiseksi.
    Jos haluat lukea Pikkutaloa, laita meiliä minulle osoitteeseen
    unareinman(at)gmail.com
    ja kerro oma meiliosoitteesi niin lisään Sinut blogin lukijaksi.

    VastaaPoista