Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea. © Asta Gyldén-Lahtinen



sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Menneet



Menneiden päivien reunat
haperaksi kuluneet
rullalle kääntyneet
kuvat kerran niin kauniit
pois kuluneet
värit kirkkaina loistaneet
ovat harmaiksi haalistuneet

 -Valo K-
© Asta Gyldén-Lahtinen

4 kommenttia:

  1. Kuvat, etenkin vanhat värivalokuvat haalistuvat ja värit hiipuvat pois, mutta aina jokin pieni muistikuva jää. Vaikka polttaisi kirjeen tai jonkin riipaisevan kuvan, kuva ei poistu, edelleen se jossain syvällä kaivertaa tai sitten se putkahtaa pinnalle tuomaan iloa kuin lapsen nauru.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katselen usein vanhoja valokuvia. Osa äitini valokuvista on jo lähes sata vuotta vanhoja. Onneksi on valokuvia, niissä säilyy pieni pisara mennyttä aikaa.

      Poista
  2. Upeita runoja olet kirjoittanut, tämäkin niin kaunis! Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sisko! Runojen kirjoittaminen on hyvää terapiaa, kuten tarinoidenkin pyörittely. Surullinenkin runo voi olla kaunis ja sen kirjoittaminen tasapainotta. Toivon myös lukijan saavan runoistani jotain itselleen.

      Poista