Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea.



sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

"Potutusta"

On iloinen yllätys huomata, että voi muuttaa eilisen kiukun tämän päivän nauruksi. Huomaa että on kasvanut pienen askeleen ihmisenä, eikä sorru enää samanlaisiin arjen kiukku kuoppiin kuin aiemmin. Tästä seuraavasta voi silti löytää itsensä, ehkä joku toinenkin.
 
Alkaa napina,
naisen kapina,
eikö lopu lehden rapina?
ja sohvan natina?
Likaiset sukat pyykkiin viskaa,
nakkelee siinä kovasti niskaa,
ukosta tullut on kovin halju,
ei pelkästään puolikalju.
Seinään lentää tiskirätti,
olenhan sentään vielä nätti?
Aukaisee taas Se tv luukun,
antaisi edes pienen suukun.
Sanan säilä sinkoaa,
sohvalta takaisin kimpoaa
Ravaa niinkuin hurja tamma,
jalkaan tulee rasitusvamma,.
Kannattiko olla akka hurja?,
tuli siitä olo kurja,
paljastui mielen puoli nurja.

3 kommenttia:

  1. Hahaaa! Jotensakkin tutunkuuloosta touhuva... =))) Hienoa että kiukulleen voi nauraa ja purkaa sen runoksi.

    VastaaPoista
  2. Jep, sama tamma täälläkin teutaroi, onneksi se ravaa horisonttiin aikansa temmellettyään ja tilalle tulee se helläturpainen, joka nököstää lempeästi...

    VastaaPoista