Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea. © Asta Gyldén-Lahtinen



maanantai 11. marraskuuta 2013

Unen kehrääjä

Leijun keskellä syvää sineä, olo on niin hyvä, keveä. Jostain kulkee editseni värein loistava kaari leveä. Tiukuja, tiukuja olen uneen liukuja.

Kaarella istuu pieni valkotukkainen hahmo rukki edessään. Hentojen sormien lomitse tanssii utuinen hopeinen nauha. Se on niin kaunis.”Unen kehrääjä” kuiskaa pieni valohahmo olkapäälläni.Voin nähdä nauhan kauniit sävyt kun se kiertyy välkehtiväksi vyyhdiksi. Osa nauhasta muuttuu tummaksi, lähes mustaksi.Unen kehrääjä nappaa nopeasti pienet kiiltävät sakset jotka kilahtavat vain kerran ja tumma osa nauhasta leijailee siniseen tyhjyyteen.
”Painajaisia, huolia” Kuiskaa valohahmo.

Unen kehrääjä katsahtaa minuun pienillä lähes mustilla silmillään, joissapilkahtaa hetken hyväntahtoisuus. Hän ojentaa minulle hopeisen välkehtivän vyyhdin, sanoen.”Ole hyvä, opi lukemaan sitä niin voit tehdä ehkä toisenlaisia valintoja”Tarkastelen vyyhtiä ymmälläni, kun katson nauhaa tarkemmin voinnähdä siinä pieniä valoruutuja, joissa jokaisessa on kuvia.”Ne ovat uusia koottavia unia”, kuulen sanottavan. Suljen silmäni ja kuljetan nauhaa sormieni lomitse. Kuvat siirtyvät kirkkaina mieleeni. Ensin ne ovat epäjärjestyksessä. Kuvien tarina katkeilee välillä ja muuttuu sekavaksi. Lopulta vyyhdin luku alkaa onnistua ja pääsen mukaan uneen.
Leijun, leijun, näen pienen keijun…….

Kauniita unia kaikille!
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Menneet



Menneiden päivien reunat
haperaksi kuluneet
rullalle kääntyneet
kuvat kerran niin kauniit
pois kuluneet
värit kirkkaina loistaneet
ovat harmaiksi haalistuneet

 -Valo K-
© Asta Gyldén-Lahtinen