Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea. © Asta Gyldén-Lahtinen



sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Sisäistä pohdintaa


 

©Asta Gyldén-Lahtinen

lauantai 22. toukokuuta 2021

Punainen kimono

Olen julkaissut tämän runon jo aiemmin, 
mutta se oli siirtynyt jostain syystä luonnostilaan?
Alkuperäisen tekstin, inspiraation synnystä runoon kadotin myös,
aiheen runoon sain Leena Lumen blogista.
Laitan nyt tämän runon uudelleen tähän.
Rakkautta ja lämpimiä sydämenlyöntejä kaikille!
 

Punainen kimono
ojensit sen lahjaksi
silmissäsi kaipaus ja lämpö
punainen kimono
pehmää silkkiä
kuin äänesi kertoessasi ikäväsi
se ylläni
punaisessa silkissä
lämpimät sydämen lyöntisi
kulkevat ihollani
ympäröivät minut rakkaudellasi

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen



sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Onnellista elämää

  Kojulle jossa myydään 
onnellista elämää on pitkä jono 
kun lopulta on sinun vuorosi 
ei ole lainkaan varmaa 
mitä saat. 
 
Jos osaat astua jonon sivuun 
katsella ylös taivaalle 
ja syvälle sisimpääsi 
voit varmimmin löytää jotain aitoa 
Kysy itseltäsi,  
mikä on sinulle onnellista elämää?.

-Valo Ki-

 ©Asta Gyldén-Lahtinen

tiistai 11. toukokuuta 2021

Matkaaja

 

Seitsemän meren tuulet hiuksissa

olen taivaltanut
Korkeimmalla vuoren huipulla
maailmojen yli katsonut
Universumin syliin
tähtien taakse nukahtanut
Olen ikuinen matkaaja
  ajasta toiseen vaeltaja

-Valo Ki

© Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Nukkuvat aurinkomeren rannat

Unelmilla
riipun reunassa elämän
toiveilla itseni aikaan kiinnitän.
Tuhannet kuut olen kulkenut,
saapumatta mihinkään
alati matkannut
yöt loputtomat olen etsinyt
perille koskaan
en silti löytänyt.

Nyt nukkuvat
aurinkomeren rannat
niihin tahtoisin upota
kanssasi öihin
yhdessä vajota
pimeys ympärillä
yö jonka toivon kestävän
tämän ajan eliniän ylittävän.

Yössä kuuntelen laulajaa runojen
kunnes aikojen lopussa
pysätyy virta sanojen.

-Valo Ki-

© Asta Gyldén-Lahtinen