Sisaruus

©Asta Gyldén-Lahtinen

Punainen kimono

Olen julkaissut tämän runon jo aiemmin, 

mutta se oli siirtynyt jostain syystä luonnostilaan?

Alkuperäisen tekstin, inspiraation synnystä runoon kadotin myös,

aiheen runoon sain Leena Lumen blogista.

Laitan nyt tämän runon uudelleen tähän.

Rakkautta ja lämpimiä sydämenlyöntejä kaikille!

 

Punainen kimono

ojensit sen lahjaksi

silmissäsi kaipaus ja lämpö

punainen kimono

pehmää silkkiä

kuin äänesi kertoessasi ikäväsi

se ylläni

punaisessa silkissä

lämpimät sydämen lyöntisi

kulkevat ihollani

ympäröivät minut rakkaudellasi

-Valo Ki-

© Asta Gyldén-Lahtinen

Pussit

Kun kaapit täyttyvät kannetaan ylimääräiset kirpparille.
Sisimmässä voi myös tulla ahdasta..
-.......-

Sydän ääriään myöten täynnä.

mitä nyt tekisin?

Voisin neuloa vaikka pusseja

käyttäisn myös tusseja

voisin pussittaa 

halauksia, rakkautta, iloa

kirjoittaisin pussin kylkeen

montako kiloa

yksinäisille antaisin

lohduttomille kantaisin

vastalahjaksi 

jos hymyn saisin

-Valo Ki-

© Asta Gyldén-Lahtinen

Rakkaus

Rakkaus joka joskus on ollut

ei katoa, lopu, häviä

jokainen ihminen jättää jälkeensä

jäljen itsensä kokoisen

hilpeän, iloisen

pienen, kipeän

ehkä montun satakiloisen

toinen vikkelän ripeän

joku perin haikean

tai  hyvin vaikean.

Mutta rakkaus ei katoa.

   -Valo Ki-

© Asta Gyldén- Lahtinen