Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea. © Asta Gyldén-Lahtinen



sunnuntai 29. elokuuta 2021

sunnuntai 22. elokuuta 2021

perjantai 20. elokuuta 2021

tiistai 17. elokuuta 2021

Enkeli

 


Pilven päällä 
pieni enkeli uinuu
tähtisumujen 
tahdissa keinuu
siivet on
 suppuun taittanut
kädet tyynyksi laittanut
Unta näkeekö unelmista
onnen kauniista kudelmista
ystävällisistä halauksista?
-Asta-

sunnuntai 15. elokuuta 2021

maanantai 2. elokuuta 2021

perjantai 30. heinäkuuta 2021

tiistai 27. heinäkuuta 2021

Mitäs me syötäisiin?

AArgh! Näin se kyllä menee usein, varsinkin silloin kun aikoo aloittaa jonkin laihdutuskuurin .Herkut ne ihan hyökkää jääkaapista ulos. ;)

-Asta-

sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

torstai 22. heinäkuuta 2021

Suru

 


lauantai 17. heinäkuuta 2021

tiistai 13. heinäkuuta 2021

perjantai 9. heinäkuuta 2021

Kuriton paistinpannu

Tämä runo syntyi runokurssin aikana. Aiheena oli "elollistaa" esineitä ja näin siinä kävi. Hi! hi

-Asta-
 

tiistai 6. heinäkuuta 2021

maanantai 5. heinäkuuta 2021

sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Suppilon läpi


©Asta Gyldén-Lahtinen

keskiviikko 30. kesäkuuta 2021

tiistai 29. kesäkuuta 2021

Sisaruus

©Asta Gyldén-Lahtinen

maanantai 28. kesäkuuta 2021

Voin olla kuka vaan


 Tämä runo on keväisen runokurssin tuotantoa. Aiheena oli kirjoittaa jostain aivan uudesta itselle ehkä vieraastakin aiheesta.


sunnuntai 27. kesäkuuta 2021

Meditointi


 © Asta Gyldén-Lahtinen

torstai 24. kesäkuuta 2021

keskiviikko 16. kesäkuuta 2021

Älä koskaan

  ©Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

perjantai 4. kesäkuuta 2021

Öiset hetket

Unettomana yönä kuuntelen hengitystäsi. Löystyneet kitapurjeesi hakkaavat hurjasti. Ne saavat aikaan metallisen nousevan ja laskevan pauhun joka muuttuu lopulta nelitahti moottorin ääneksi. Tätä olen odottanut!

Kerään vatsamakkarani, oion silmäpussini ja asetan pullonpohjalasit kuminauhalla tiukasti päähäni.Otan pimeässä ympäriltäsi kiinni, etten putoa kyydistä kun kaasutamme hiukset hulmuten ja yöpaidan helmat lepattaen Harrikalla höyhensaarille.

Sanoivat, että sinulla on uniapnea, antoivat alipainemaskin, vaimensivat kitapurjemoottorin. Öistäni tuli tylsät hiljaiset tunnit, joita seinäkellon sekunnit hakkaavat valmiiiksi.

Useiden pitkien öiden jälkeen maskin kuminauhat löystyvät. Hengityksesi saa aikaan viheltävän kimeän äänen, joka vuorottelee laitteen pumppaavan surinan kanssa. 

Katson sinua hämärässä, näytät ihan suihkarin lentäjältä ja kaljusi kiiltävältä nahkakypärältä!.Otan sinua kädestä kiinni, että pysyn mukana.

Katuvalot heijastavat seinälle kiitoradan, kun syöksymme tähtikirkkaalle yötaivaalle. 

-Valo Ki- ©Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Sisäistä pohdintaa


 

©Asta Gyldén-Lahtinen

lauantai 22. toukokuuta 2021

Punainen kimono

Olen julkaissut tämän runon jo aiemmin, 
mutta se oli siirtynyt jostain syystä luonnostilaan?
Alkuperäisen tekstin, inspiraation synnystä runoon kadotin myös,
aiheen runoon sain Leena Lumen blogista.
Laitan nyt tämän runon uudelleen tähän.
Rakkautta ja lämpimiä sydämenlyöntejä kaikille!
 

Punainen kimono
ojensit sen lahjaksi
silmissäsi kaipaus ja lämpö
punainen kimono
pehmää silkkiä
kuin äänesi kertoessasi ikäväsi
se ylläni
punaisessa silkissä
lämpimät sydämen lyöntisi
kulkevat ihollani
ympäröivät minut rakkaudellasi

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen



sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Onnellista elämää

  Kojulle jossa myydään 
onnellista elämää on pitkä jono 
kun lopulta on sinun vuorosi 
ei ole lainkaan varmaa 
mitä saat. 
 
Jos osaat astua jonon sivuun 
katsella ylös taivaalle 
ja syvälle sisimpääsi 
voit varmimmin löytää jotain aitoa 
Kysy itseltäsi,  
mikä on sinulle onnellista elämää?.

-Valo Ki-

 ©Asta Gyldén-Lahtinen

tiistai 11. toukokuuta 2021

Matkaaja

 

Seitsemän meren tuulet hiuksissa

olen taivaltanut
Korkeimmalla vuoren huipulla
maailmojen yli katsonut
Universumin syliin
tähtien taakse nukahtanut
Olen ikuinen matkaaja
  ajasta toiseen vaeltaja

-Valo Ki

© Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Nukkuvat aurinkomeren rannat

Unelmilla
riipun reunassa elämän
toiveilla itseni aikaan kiinnitän.
Tuhannet kuut olen kulkenut,
saapumatta mihinkään
alati matkannut
yöt loputtomat olen etsinyt
perille koskaan
en silti löytänyt.

Nyt nukkuvat
aurinkomeren rannat
niihin tahtoisin upota
kanssasi öihin
yhdessä vajota
pimeys ympärillä
yö jonka toivon kestävän
tämän ajan eliniän ylittävän.

Yössä kuuntelen laulajaa runojen
kunnes aikojen lopussa
pysätyy virta sanojen.

-Valo Ki-

© Asta Gyldén-Lahtinen


 

keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

Muisto


Pehmoiset laineet
hivelevät jalkoja
auringossa kylpenyt vesi
on lempeä.
Valo kuljettaa
kultaisia lastuja laineilla
jään hetkeen
jossa valkoiset lumpeet
keinuvat unettavasti
rantahiekka on lämmintä
iltaan asti.

-Valo Ki-

© Asta Gyldén-Lahtinen

lauantai 24. huhtikuuta 2021

Omenapuun alla

 Kevyttä kesäistä yläpilveä
omenapuun alla, riippukeinussa
tuuli palmikoi hiuksiani
lämpömittari  hikoilee
seinustalla iltapäivän
auringossa  

-Valo Ki- 

© Asta Gyldén- Lahtinen

 


keskiviikko 21. huhtikuuta 2021

Kevät

Poimin hetkiä

räystäältä jääpuikosta
löydän vesipisaran
johon on kätketty jotain 

Valo!

Poimin hetkiä
aurinko ajaa takaa
viimeisiä jääkiteitä
juoksuttaa lumia puroiksi 

Vesi !

Poimin hetkiä
poutapilviä taivaalta
sinen silmiini tallennan
hengitän lämpimän tuulen 

Tuoksut!

Poimin hetkiä,
valo lävistää
kirkkaalla keihäällä
pysähtyneen hämärän
Kevät!

-Valo Ki-

© Asta Gyldén-Lahtinen