Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea. © Asta Gyldén-Lahtinen



perjantai 31. joulukuuta 2010

Päivien varjot


Ikkunan takana
päivien varjot
vuoden hetkien
hiljaiset kuiskaukset
viipyvät vielä lumella.

Hyvää Uutta Vuotta!, kiitoksia kuluneesta vuodesta.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Suru

Kirjoitan surun kirjaani
laitan kannet kiinni
olkoot siellä
tarkastelen vasta sitten
kun suostuu pysymään sivuilla
eikä enää hyppää sydämeeni.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

torstai 9. joulukuuta 2010

Uneen

Pimeys pehmeään peittoon käärii
uni hiljaa nurkissa häärii
antaa rennon olon hyvän
rauhallisen levon syvän
luotan lempeään unentuojaan
turvallisten siipien suojaan.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


lauantai 27. marraskuuta 2010

Rosoissa tarina


Vanhan talon seinässä
rosoissa tarina
jonka voit silmät ummistaen
sormin lukea
suljettuin silmin
avoimin mielin
voit menneeseen kulkea.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


lauantai 20. marraskuuta 2010

Teetä ja paahtoleipää

Itkettyjen öiden takana asuu ikävä
se kulkee huoneissani
kuvastuu ikkunoistani
asetan lyhdyn portilleni
että onni löytää luokseni
keitän sille teetä
tarjoan paahdettua leipää.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

perjantai 5. marraskuuta 2010

Epäonni

Epäonni mitä se voisi olla?
Epäonni
on naapurin palkintosonni
omalla kukkavainiolla
tai jos liukastut koirankakkaan
juuri kun törmäät naapurin vihaiseen akkaan
jolla hiiri on mennyt jauhovakkaan
eikä tuli syttynyt takkaan
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Laula ja tanssi

Riemuitse, lyö käsiä yhteen
voit ripustaa oksalle
kauralyhteen
avaa ikkunat ja ovet
laula ja tanssi
tee risuista oveesi
onnen kranssi
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

lauantai 30. lokakuuta 2010

Ajatuksien langat

Ajatuksien langat yhteen nidon
sanoista hennon pitsin kudon
sen läpi voit nähdä 
 elämänvalon ja varjon leikin.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Tuhansien neulasien maa

Kuljen kauas tuntureiden taa
jossa on tuhansien neulasien maa
siellä ei kellossa ole viisareita
aika lakkaa olemasta.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

lauantai 16. lokakuuta 2010

Väsyneet


Silmät väsyneet
katsomaan tyhjyyttä
korvat kuuntelemaan 
lausumattomia sanoja
sydän odottamaan
saapumatonta rakkautta

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen






keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Syksy


Kultaisia lehtiä sataa kasvoilleni
tuulella viitassaan viesti talvelta
syksy kutoo kiireellä
kirkkaan kirjavaa mattoa
lehdistä kotipolulleni
sitä myöten on helpompi astella
tulevaan talveen.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


lauantai 18. syyskuuta 2010

Syksyiset haikeat lähdöt

Pian on aika jälleen hyvästellä lintuystävät. Ottaa vastaan viileys ja tummuva hämärän aika.
Aina se saa aikaan pienen haikeuden tunteen, josta seuraava runoni kertoo.

Laskeva aurinko
purppurana taivaan rannassa
syyspakkaset jäähelminä
suomättäiden heinissä
kudelmina puiden oksilla
yksinäisen joutsenen huuto
jää leijumaan viilenevään iltaan

Kurjet menivät jo eilen
pitkänä katkeamattomana nauhana
kadoten hiljaa horisonttiin
nämä joka syksyiset haikeat lähdöt

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

lauantai 11. syyskuuta 2010

Runoukko ja riimilukko

Luulin jo runoukon kadonneen
juosseen pois riimilukkoineen
mun kiireet oli sen varpaat tallanneet
ylös pihakuuseen ajaneet
Siellä se istui ja viiksiään vahasi
huusi, "kiireelle uhraa aikasi
kiire muuttuu tavaksi pahaksi
aikaa ei kannata muuttaa rahaksi"

Silloin kiireelle kyytiä annoin
ulos sen laukut talosta kannoin
ajoin laskemaan kuusen neulasia
satamaan ihastelemaan veneen keulasia.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


torstai 9. syyskuuta 2010

Auringon arvausleikki


Aurinko on iloinen tänään
kullankeltaisten lehtien välistä
ripustaa sateenkaari timantteja seinille
ilahduttamaan minua
 
Se leikkii villisti tapetilla
piirtää outoja vaihtuvia kuvioita
kysyy lämmin henkäys huulillaan
 hymyillen
"Arvaa mikä?"

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

perjantai 3. syyskuuta 2010

Ajan pyörä


Ajan pyörä kääntyy
ratas naksahtaa
pian kukat jäätyy
luonto uneen nukahtaa.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


tiistai 24. elokuuta 2010

Sadepisaroiden sormet

Sadepisaroiden tuhannet sormet
ikkunalaudalle rummuttaa
ne kauniin soinnun aikaan saa
ne kertovat salaista tarinaa
jossa on paljon asiaa
laulavat hiljaista lauluaan
johon on helppo nukahtaa

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

lauantai 21. elokuuta 2010

Tarinan jakajan talossa


Tarinan jakajan talossa
istun pehmessä valossa
sanoja verkkaan kirstusta antaa
minun on tehtävä esille kantaa.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Kesä sunnuntai


Pulleat turhamaiset pilvet
peilaavat pyöreitä muotojaan
tyynen järven peilipinnasta
koko pitkän päivän
 
Väsynyt tuuli 
on istunut suon laitaan
kanervien sekaan
keräämään voimia
 
Aika lipuu verkkaisesti
aurinko on seisahtanut taivaalle
odottamaan seuraavaa pilveä.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


sunnuntai 15. elokuuta 2010

Siiviksi sormeni sulivat


Kuu 
asetti hopeisen tähden otsalleni
siiviksi sormeni sulivat
kevyeksi muutuin
pilvet lähelle tulivat
 
Aamulla 
tyynyllä kaksi simpukkaa
ja merenranta hiekkaa
höyheniä lattialla
paljaan jalan alla.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

torstai 5. elokuuta 2010

Ilta

Pimeys on tullut
talo huokailee, naksahtelee
yön asettuessa räystäälle istumaan.
Kuuntelemaan talon tarinoita
outoja jorinoita.
 
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


lauantai 31. heinäkuuta 2010

Fotaaja

Valokuvat 
odottavat ottajaa
innokasta fotaajaa
veden kirkas kuvajainen
kukka hento hunajainen
auringonkehrä kultainen
pumpulipilvi valkoinen.

-Valo Ki-


tiistai 27. heinäkuuta 2010

Pimeästä valoon

Sisimpäni häkkilinnun
vapaaksi päästän
niin se voi lentää edelläni
näyttää reitin
pimeästä valoon.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Viimeinen lomapäivä

Viimeinen lomapäivä
huomenna kesä juoksee
 aurinko kainalossa
kumpareen taakse
ennenkuin ehdin pihakeinuun
lähettää pilven heittämään vettä
väsyneeseen niskaani
silti se on laittanut
kukkapenkin kukat 
tuoksumaan huumaavasti
linnut laulamaan iltakonsertin.
 
Eihän kesä kokonaan mene? Eihän?

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


torstai 22. heinäkuuta 2010

Elämät

Elämät
kasa sanomalehtiä haalistuneita
unohdettuja tarinoita
hetken ihmiskohtaloita
lukiessa järkytymme
surullisia otsikoita
liian pian uhohdamme
kuolleet, tarinat vieraiden
surut tuntemattomien.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Hopeinen hipaisu


Hopeinen hipaisu ikkunaruudulla
kuu uinuu pilven polvella
varjot ääneti liikkuvat
varpaillaan lehvistöön hiipivät
utuharson helma peltojen yllä.
auringon valopunos horisontissa kasvaa
hetken viipyvät sylikkäin yö ja päivä.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


perjantai 16. heinäkuuta 2010

Metsä


Metsä,vihreä hiljainen huone
suljen silmäni, lakkaan olemasta
puhun samaa kieltä puiden kanssa
pyörryttävän hetken ymmärrän kaiken
kunnes todellisuus kutsuu takaisin ja 
unohdan.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


lauantai 10. heinäkuuta 2010

Myrsky


Myrskyn ratsujen hopeiset kilvet
tummassa ilmassa välähtää
rajuilma vaunuilla ajaa
pilvien yllä hurjaa ympyrää
kumoten vesitynnyrit Luojan
kutsuen kaatosateen tuojan.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


torstai 8. heinäkuuta 2010

Lailla pienen perhosen


Lailla pienen perhosen
voin liitää päivän kesäisen
taivaan pilvihattarat
kauniit päivänkakkarat
kuljen haistellen
kesää maistellen.
-Valo Ki-
© Ast Gyldén-Lahtinen


tiistai 29. kesäkuuta 2010

Unen piirtäjät

Hämärässä unen säikeet
verkkaisen mielen pinnalla kulkevat
huomaamatta hiljaa silmät sulkevat
vievät tiedostamattoman holviin
siellä kaadetaan arvoituksia kolviin
kuvat oudot, kauniit esiin piirtävät
vain osan päivämieleen siirtävät.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


torstai 24. kesäkuuta 2010

Rannalla


Surenkorento
 on kyllästynyt vanhaan takkiinsa
heittänyt aaltojen vietäväksi
tuhannet kirkkaat valon kiteet
tanssivat vedessä kilpaa
voikukan nukkavauvat
matkustavat tuulen vaunuissa
uusiin koteihinsa

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


perjantai 18. kesäkuuta 2010

Siivetön

Siivet oli
ainakin muistan niin
kun minut maailmaan lähetettiin
päivät kevyet liidin, uskoin unelmiin.
ilo kupli syvällä rinnassa
hymy välkehtihuulten pinnassa
Milloin ne leikattiin?
komeron kätköihin viikattiin.
Milloin lakkasin lentämästä
uskomasta unelmiin?

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


torstai 17. kesäkuuta 2010

Yksin


Silloin ihminen on yksin
kun hyttysen ininä
hämärässä
unen rajamailla
kuullostaa ystävälliseltä.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


maanantai 14. kesäkuuta 2010

Enkeleitä?

Juuri kun olen nukahtamassa
vielä kun viimeinen valonkajo
kuvastuu luomien lävitse
jokin häilähtää ohitse
avaan silmäni
Mitään ei näy?
Enkä se olikin vain yksi niistä
 pienistä enkeleistä
jotka lentävät joka ilta tyynyillemme
vartioimaan untamme.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


perjantai 11. kesäkuuta 2010

Elementeille

Kieputa, kierrä
sivele, hivele.
Kerää mukaan idän tuuli.

Loista, paista
lämmitä lempeästi.
Mukaan matkaan kääri etelän tuli.

Anna tasainen tie astua
hyvä alusta kasvaa.
Levätä, asua,  multava pohjoisen maa.

Kastele, pese, virkistä
sammuta palava jano.
Sametin pehmeä, raikas, virtaava lännen vesi.

-Valok Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen



sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Kuuletko?

Kuuletko sen?
laulun keijujen
helkkeen hiljaisen
pienten tiukujen.

-Valok Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Norovirus

Vatsaa vääntää
ylösalaisin kääntää
jalat tärisee
peppu pärisee
pytylle hyökkää
hirveesti yökkää.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen



maanantai 31. toukokuuta 2010

Tie toisiin maailmoihin

Keskellä vihreyttä
tie toisiin maailmoihin
astua sisään
kuunnella luonnon kertomaa
hiljaista tarinaa.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

perjantai 28. toukokuuta 2010

Onnellisuutta

Onnellisuutta
puhtaat lakanat
ne ruusukuvioiset
pehmeät sukat
pitsivartiset
olo kuin prinsessalla
sujahdan lakanoiden väliin
kuuntelen
sateen unettavaa ropinaa katolla.

-Valok Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen





keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Aamu


 Aamukasteisilla lehdillä
yön uneliaisuus
pikkulintujen siivillä
uusi päivä

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Silmissä sateenkaaren laulu


 Hän ratsastaa tummalla pilvellä
sanat pisaroiden leikkinä huulilla
silmissä sateenkaaren laulu
kädet tuulen leikkinä iholla.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

perjantai 21. toukokuuta 2010

Kermavaahtoa ja voita



Mennellä viikolla päätin hankkia keväthepeneitä
Ahtauduin myymälän hiostavaan sovituskoppiin.
Mitä totesinkaan?!, viimevuotiset vaatteiden koko
numerot eivät enää pädekkään, eivät tänä
vuonnakaan!
Johtuisikohan se siitä että...

-

Kuorrutan 
kuohuvat tunteeni
kervavaahdolla
sivelen sieluni
 haavoihin voita
äkkiä olen kymmenen
kiloa isompi
isompana on helpompi
kohdata vastoinkäymiset.
Onhan?
 
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Keväälle

                                 Soiden rannoilla kurkien laulu
                                 sulavesien juoksu kilvan uomissa
                                 vihreäksi muuttuva maiseman taulu
                                 pienet hennot nuput tuomissa
                                 lämpö kulkee mukana tuulen
                                 tuoden kirjeitä kesältä
                                 iloisen sirkutuksen kuulen
                                 oksilta lintujen pesältä.

                                          -Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen



keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Tuuli

                              Keväälle lauleskellen haravoin
                              siistin, silittelin nurmen pintaa
                              kauan ahkerasti urakoin
                              arvelin ei työlle tule hintaa
                              tuuli olit toista mieltä
                              heitti lehdet hujan hajan
                              puhui puhureiden kieltä
                              yltyi suuremmaksi koko ajan
                              lehtikasat sekoitteli
                              kovaan ääneen hekotteli

                                     -Valo Ki- © Asta Gyldén-Lahtinen
 


maanantai 10. toukokuuta 2010

Äitiys on..

                                        Äitiys on..
                                    Vaippa kasoja
                                     märkiä rasoja.
                                     Pyykki vuoria
                                     perunankuoria.

                                     Tutteli vellejä
                                     sirkus pellejä.
                                     Silmiä iloisia
                                  poskia pehmoisia.

                                 Vikkeliä jalkoja
                                 herneen palkoja
                                  Kurahousuja
                            kuume käyrän nousuja.
                                 Nopeita vuosia
                                nuutunutta kuosia.

                           Laastaria ja rakkautta

                                    Se on myös..

                                 Nuorta uhmaa
                            monta sanaa tuhmaa.
                            Murheita, lohdutusta
                             pelkoa ja odotusta.
                            Luopumista vaikeaa
                             kaipausta haikeaa.

                                    -Valo Ki-© Asta Gyldén-Lahtinen





tiistai 27. huhtikuuta 2010

Siivet

Perhonen jos kuollut on
kun oikein uskon
voin puhaltaa sen henkiin

Kun tahdon vaan
astua kyllä saan
pian keijukaisen kenkiin

Kun tiedän sen
olen pieni ihminen
mut ihan turhaan pelkään
niin kasvaa siivet selkään

   -Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Yön untuvatyyny

Yön untuvatyyny
hajonneena taivaan kannelle
tuulella siivoustalkoot
aamu aurinko saa
hahtuvia silmilleen.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Ulos palanut ?

Kiihtyvässä työtahdissa imaistaan ihmisestä viimeiset mehut helposti. Jos tunnollisena vain yrittää, yrittää ja vieläkin yrittää, vaikka ei enää jaksaisi, tai pystyisi. Ei riitä että tekee parhaansa, vaan vielä on yllettävä parempaan. Seuraavanlainen olotila siitä voi tulla.

ULOS PALANUT?

Jonglöörinä, elämäntapa taikurina
pääosassa näytelmässä
elämää pikakelauksella
käsikirjoitus vilistää
en saa tekstistä selvää
syöksyn näyttämölle
väärään aikaan
repliikit hukassa
pallot putoilevat käsistä
ja pupu juuttuu hattuun.

  -Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

torstai 22. huhtikuuta 2010

Veden muistissa

Veden muistissa
jään kiteet
talven lumet
pohjoistuulet
sitä suudelleet
hallan huulet

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


tiistai 20. huhtikuuta 2010

Kiitos

Kiitos voimasta
kiitos viisaudesta
kiitos rakkaudesta
kiitos piinasta
mutta, kiitä en viinasta
se on vienyt monelta liian paljon
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Uni

Unet ovat ajoittain niin todentuntuisia että, kummallisuudestaan huolimatta herätessä saattaa tuntea metsän tai kukkien tuoksun, jäädä tunnelman vangiksi vielä toviksi heräämisen jälkeen.

UNESSA

Unessa astun kauriin jälkiin
pehmeälle sammalelle
metsän vihreään hämärään
jossa puut seisovat vaiti odottaen
astun, menen, katoan
muutun samaksi luonnon kanssa
kauriina unessa.

  -Valo Ki- 
© Asta Gyldén-Lahtinen

torstai 15. huhtikuuta 2010

Vedet

Vedet tuovat viestejä
piirtävät pintaan
kuvan huurteisen
syvältä suon mudasta
maan uumenista
hiljaa kohoaa ylös
talvesta heränneen
maan ja veden laulu.

  -Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Jomotusta

Hankalan puolison kanssa elo
on kuin nasta takapuolessa
jomottaa jatkuvasti
mutta sydämen kohdalta
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Kuusen alla

Sammal mättäällä kuusen alla
tummuvassa illassa
 kaukana tavoittamattomissa maailmalta
oksa kiertyy pehmeästi yli
ilta käärii päivän hellästi
siniseen samettiin
latvuksissa kulkee
laulurastaan sointi.

   -Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


perjantai 9. huhtikuuta 2010

Perjantai fiilis

Joskus perjantai voi tuntua tältä

Pää on niin kuin pesupallo
vaahtoaa yli koko kallo

Kun

Joka aamu kello kuusi
herätyskello huusi
mitä siinä vielä notkut
kerää ylös laiskat luusi
pese silmistä unen sotkut
muuten pomo antaa potkut
      -Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

Joten hyvää viikonloppua !

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Kyy

Kevät on tullut
kyy mättäällä makasi
notkealla vartalolla havuja lakaisi
jotain, kai ystävällistä mulle se sihisi
en kuullut mitä
pelkäsin sitä
pelko korvissa kihisi
   -Valo Ki- 
© Asta Gyldén-Lahtinen

tiistai 30. maaliskuuta 2010

Väistyvää talvea kiitän

Väistyvää talvea kiitän
pitkistä uneliaista päivistä
tunneista hiljaisen hämärän
useista pimeistä hetkistä

Tervehdin sinua valo
aurinko toivon tuoja
sytytä sisäinen palo
uuden elämän luoja.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen




sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Harmaus

Hiljainen harmaus
on viipynyt maiseman yllä monta päivää
pysähtyneisyys kyyhöttää pihapuissa
räntää viitassaan
odottaen tuulta ja aurinkoa
      -Valo Ki- 
© Asta Gyldén-Lahtinen


lauantai 27. maaliskuuta 2010

Illalla

Hän sulkee silmät vänyneet uneen
ei tossun jälkiä jää lumeen
kun astuu höyhenlaivaan
ja seilaa läpi kirkkaan tähtitaivaan.
    -Valo Ki- 
© Asta Gyldén-Lahtinen



Este

Kun edessäsi on este
se on vain hidaste
vaikkakin olisi suuri
ylipääsemätön kuin muuri
nosta katseesi ylös pitkin taivanrantaa
se sinulle toivoa antaa
suurimmankin vuoren takaa
kirkas aurinko säteitään lataa.
    -Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

perjantai 26. maaliskuuta 2010

Rakkaus

Rakkaus joka joskus on ollut
ei katoa, lopu, häviä
jokainen ihminen jättää jälkeensä
jäljen itsensä kokoisen
hilpeän, iloisen
pienen, kipeän
ehkä montun satakiloisen
toinen vikkelän ripeän
joku perin haikean
tai  hyvin vaikean.
Mutta rakkaus ei katoa.
   -Valo Ki-
© Asta Gyldén- Lahtinen

torstai 25. maaliskuuta 2010

Puu

Puu, mitä kuiskasi korvaan?,
poskea vasten karhea kaarna
huojui hiljaa tuulessa
juuret syvällä mullassa
keinutti mua mukana
älä murehdi olet turvassa
-Valo Ki- 
© Asta Gyldén-Lahtinen

Räpiköintiä


Toiset arvokkaasti elämän virrassa lipuu
minä se räpiköin
pää on käynyt pinnan alla jo muutaman kerran
ihan juuri sen verran
keuhkoihin että,
sain melko pahasti vettä
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Pelon peikko


Pelon peikko
epävarmuudesta kasvaa
tietää milloin olet heikko
rullaluistimiaan rasvaa
helmassa takin kulkee
odottamatta syöksyy esiin
silmät kun siltä sulkee
hyppää salaa juomavesiin
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Kevättä



Aurinko nitoo kultaista pantaa
juoksee pitkin taivaanrantaa
keväälle luvan tulla antaa
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Veden väki


Jäälasin läpi
keväinen kulkija näki
kuinka tanssi kilvan
purossa veden väki
aalloissa leikki Näkki
kädessä talven tuulihäkki
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

tiistai 16. maaliskuuta 2010

Enkeleitä


Rakkaitani varten  Taivaan isä
lähetä enkeleitä
pieniä tai suuria
ei sillä niin väliä
kunhan niillä
on suojelevat siivet
voisi niillä reppu olla mukana
johon laittaa muutama murhe
kyllä sinne yksi mahtuisi
tai ehkä useampi pieni
sinne voileipien ja maitopullon viereen
Luojalle mukaan vietäväksi
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

Vallaton kevätaurinko


Talvi on joutunut siirtämään
harmaan pitansa
taivaankannen yltä
vallaton kevät aurinko
juoksee kodin joka soppeen
paljastaa armotta tahrat ikkuna ruudulla
pölykerroksen piirongin päällä
-Valo Ki-
© Asta Gylden-Lahtinen

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Suru on mustavalkoinen

 Mennyt viikko on ollut alakulon värittämä pahasta  olosta on vaikea siirtyä "normaaliin" arkeen. Joten kirjoitan vielä surun värittämän runon värittömästä surusta.


Tänään olen surullinen
suru on mustavalkoinen
taivaalta sataa nauloja
valo on liian kirkasta
suru on mustia nauhoja
joissa pala puhdasta valkoista
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

Ekohepuli ja runoripuli


Siskolle iski ekohepuli
joka tarttui minuun
voin nähdä aarteen
kannessa kirpparin kirjan
tai vanhoissa housuissa naapurin Mirjan
lisäksi iski runoripuli
nyt voisin kirjoittaa kirjan langanpäistä
kirkkaista kuulaista järvenjäistä
tai pienen pienistä päätäistä
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Runo ukko


Törmäsin pieneen runo ukkoon
jolla nyytissä avain riimilukkoon
jotain siitä tärskystä mulle jäi
nyt aivot nimittäin
ajatelee riimeittäin
 
-Valo Ki-
© Asta Gyldén

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Korkeanpaikan kammoisen suuri lupaus



Ystävän tähden
vaikka kuuhun lähden
tai kiipeän puuhun
siihen kamalan suureen
johon kieloja kasvaa juureen
 
-Valo Ki-
© Asta  Gyldén-Lahtinen

"Potutusta"

On iloinen yllätys huomata, että voi muuttaa eilisen kiukun tämän päivän nauruksi. Huomaa että on kasvanut pienen askeleen ihmisenä, eikä sorru enää samanlaisiin arjen kiukku kuoppiin kuin aiemmin. Tästä seuraavasta voi silti löytää itsensä, ehkä joku toinenkin.
 
Alkaa napina
naisen kapina
eikö lopu lehden rapina?
ja sohvan natina?
likaiset sukat pyykkiin viskaa
nakkelee siinä kovasti niskaa
ukosta tullut on kovin halju
ei pelkästään puolikalju
 
Seinään lentää tiskirätti
olenhan sentään vielä nätti?
aukaisee taas Se tv luukun
antaisi edes pienen suukun
 
Sanan säilä sinkoaa
sohvalta takaisin kimpoaa
ravaa niinkuin hurja tamma
jalkaan tulee rasitusvamma
Kannattiko olla akka hurja?
tuli siitä olo kurja
paljastui mielen puoli nurja
 
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

lauantai 6. maaliskuuta 2010

Vapaapäivä

Huomenna on vapaapäivä, joten sen kunniaksi.

Vapaapäivä
ainakin puoleen päivään makaan
sitten vasta kahvipannun lataan
musiikkia hyvää kuuntelen
vain asioita mukavia ajattelen
puen sängyn ylle kauniin päiväpeiton
keitän makoisan nakkikeiton
itseäni kovasti hellin
vielä iltapäivälläkin sängyllä kellin.
 
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

torstai 25. helmikuuta 2010

Suru




On hetkiä jotka on kestettävä yksin
joissa kukaan toinen ei voi auttaa
kestettävä ja toivottava
että suru hellittäisi puristavan otteensa
aika käärisi tuskan pehmoiseen harsoon
ettei se raastaisi sisintä rikki.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

perjantai 19. helmikuuta 2010

Tuuli ja vesi


Veden pinnalla
kevyet askeleet tuulen
vain hipaisten kuljetut
tervehtivät tuuli ja vesi
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

torstai 18. helmikuuta 2010

Tänään satoi lunta



Tänään satoi lunta
pieninä varovaisina hippuina
kultaisena hauraana harsona
auringonsäteiden saattelemana
laskeutuivat arasti lumelle
outoon maailmaan tulleet.

-Valo Ki-

© Asta Gyldén-Lahtinen

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Anteeksianto


Joka päivä itselleen, rakkailleen
ystävilleen tulee antaa anteeksi
muuten kauna kiertyy
pään ympärille vanteeksi.
Ihmiselle yhtä vahingollista on viha
kuin oikein rasvainen possun liha.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

tiistai 16. helmikuuta 2010

Kriitikon reposteltavana

Olin jo kauan kirjoittanut runoja  ennen kuin uskalsin näyttää niitä muille. Vähän siskoille vilauttelin varovasti, mutta sitten uskaltauduinn lähettämään nipun kriitikolle arvioitavaksi. Noo, runo nippujen sivuilla oli kommentteja, joitain plussia ja joitain huutomerkkejä, käytin liikaa mahtipontisia adjektiiveja ja kuluneita riimipareja. Hän käski myös miettiä kenelle oikein kirjoitan. Jaksaako ketään ventovierasta kiinnostaa maailmaa suurempi sydämen tuska, henkilökohtainen murheeni tai kokemani menetys. Oijoi!
Kesti hetken ennenkuin suostuin vähän muokkaamaan niitä, sillä olivathan ne sellaisenaan minun omia. Mutta seuraava pätkä putkahti muokkausten lomassa.

Riisun runoista turhat riimit
mahtipontiset adjektiivit
tuleeko niistä kauniit, keveät
joilla siivet on vahvat, leveät
päästäkseen kauaksi ihmisten mielille
jäädäkseen soimaan useille kielille.

-Valo Ki-

© Asta Gyldén-Lahtinen

Runot tulevat kun tahtovat

Aamun hämärässä
hiipivät runon riimit
lämpöisen peittoni alle
Kun sytytän valon
ne hyppäävät lattialle
en tiedä mistä ne löydän
näen vain tyhjän yöpöydän.

-Valo Ki-

© Asta Gydén-Lahtinen

 

maanantai 15. helmikuuta 2010

Uuden uutukainen runokontti

Olen jo kymmeniä vuosia kirjoittanut kaikenlaista luritusta, lähinnä omaksi ilokseni. Nyt voisin laittaa tänne joitakin, jos vaikka niistä olisi muillekkin jotain iloa. Ethän kopioi runojani ilman lupaani Kiitos!