Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea.



sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Suru

Kirjoitan surun kirjaani,
laitan kannet kiinni,
olkoot siellä.
Tarkastelen vasta sitten,
kun suostuu pysymään sivuilla,
eikä enää hyppää sydämeeni.
-Valokki-

8 kommenttia:

  1. Hieno runo...pyörittelin itsekseni yhtä surua joulun ajan ja sitten se taisi pompata sydämestäni pois lopullisesti...kirjoitin sen ulos. Toivon, uskon ja luotan että pysyy poissa -lopullisesti. Joulu herkistää, ainakin minut. Kiitos tästä runosta, kosketti minua.

    VastaaPoista
  2. Sururunokin voi olla kaunis...
    Surun pitää kirjoittaa.

    VastaaPoista
  3. Hienosti runoiltu. Noin onkin parasta surulle tehdä, eikä antaa sen todellakaan tehdä pesää sieluun. Haleja rakas sisko.

    VastaaPoista
  4. Sari,
    surut olisi hyvä saada käsiteltyä. Ne kuluttavat ihmistä alitajuisesti sisältä. Putkahtavat esiin yllättäen, tehden olon perin kurjaksi. Toivotaan, että surujemme tummat pilkut, vaalenevat ja haalenevat kadoten lopulta. Halauksia:)

    VastaaPoista
  5. ulleriina,
    sanoiksi kirjoitettu suru, kadottaa osan kuluttavasta voimastaan. Ehkä myöhemmin sitä voi katsella tyynemmin, lempeästi hyväksyen.

    VastaaPoista
  6. Kaarnikka,
    Suru, kauniina kiemuraisina sanoina paperilla. Paljon vähemmän peloittavana:) Kiitos haluksista, tulevat aina tarpeeseen.

    VastaaPoista
  7. seijastiina,
    kiitos sinulle :). Ehkä ilo tuntuisi tasapaksulta, ilman surua.

    VastaaPoista