On hetkiä jotka on kestettävä yksin
joissa kukaan toinen ei voi auttaa
kestettävä ja toivottava
että suru hellittäisi puristavan otteensa
aika käärisi tuskan pehmoiseen harsoon
ettei se raastaisi sisintä rikki.
joissa kukaan toinen ei voi auttaa
kestettävä ja toivottava
että suru hellittäisi puristavan otteensa
aika käärisi tuskan pehmoiseen harsoon
ettei se raastaisi sisintä rikki.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen
Taas niin totta tämäkin ja kauniisti sanottu.
VastaaPoistaUna! niin sitä kimmurtelee tuskassa ja yksin on käytävä läpi, vaikka olisi joku tukemassakin, niin silti on yksin surun kanssa.
VastaaPoista