Oi! ihailen keskiaikaa,
sen romanttista taikaa
uljaat rohkeat ritarit
koristellut viini pikarit
hunnut neitojen ihanien
olut tynnyrit munkkien lihavien
Mut jos en oiskaan linnaneito?..
Ehkä seuraisin vaeltavaa renkiä
ihan ilman kenkiä
suusta puuttuisi monta hammasta
hame olisi säkkikangasta
ja etsisin täitä kammasta.
Voisi päättyä päivät giljotiinissa
tai roikkuisin hirttosilmukassa.
Taitaisin kovin kitua
aika haikailussa ei kai ole itua.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen
Olipa jännä runo.
VastaaPoistaKuva hyvä.
Minäkin olen joskus haaveillut keskiajasta, en kyllä giljotiinistä :)
seijastiina,
VastaaPoistaruno on vähän lapsten lorun kaltainen ehkä.
Keskiajan asusteet ovat mielenkiintoisia, koristelut ja valmistustavat. Keskiaikamarkkinat kiinnostaisivat kovasti, esim Turussa. Ehkä ensi kesänä.
Oi joi, niinpä ei kaikki ole aina kuin ihanissa satuelokuvissa. Mutta ihaillaan ja haaveillaan silti.
VastaaPoistaValoru,
VastaaPoistajuu voisi olla, ettei olisikaan romanttista ja loistokasta. Paljon oli varmasti silti kaunista, salaperäistä ja jännittävääkin.
Tämä on ihana, pidän kovasti. Noinhan se on kun haaveilee vanhoista ajoista, ei voi tietää mikä olis kohtalo, linnaneito vai joku muu.
VastaaPoistaKirjoitteli Kaarnikka-sisko
Kaarnikka,
VastaaPoistaMenneisiin aikoihin on liitetty paljon mysitsyytä ja romantiikkaa. Varmasti elämä kuitenkin oli osittain ankeaa. Mutta on se sitä nykypäivänäkin, toisella tavalla vain.