Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea. © Asta Gyldén-Lahtinen



maanantai 31. tammikuuta 2011

Veden kertoma

Puu kumartuu
taivuttaa oksiaan alemmas
tervehtii tulijaa
kuinka olenkaan kaivannut vihreyttäsi
painun runkoa vasten
kuulen talven laulun tuulessa
veden kertoman lumen kiteissä
iki aikasen tarinan
luonnosta, elämästä
kuolemasta, vuoden kierrosta.
-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen

12 kommenttia:

  1. Voi miten ihania runoja löysinkään. Upeita, ja sana utunuttu on suloinen.
    Olen itsekin riimirunoista pyrkinyt siirtymään riimittömiin, mutta rohkeus ei riitä niiden kaikkien julkaisemiseen omassa blogissani vielä.
    Nautin todella runoistasi, hienoja ovat.

    VastaaPoista
  2. anja,
    sydämellisesti tervetuloa blogiini, kiva kun löysit tänne. Riimirunoihin jää jotenkin kiinni, aiemmin kirjoitin riimittömiä nyt ajatukst tulevat usein riimeillä. Yritän kirjoittaa molemmilla tavoilla, koska toiset runojen ajatukset tulevat kauniimmin esille riimittöminä. Olen iloinen, että pidät runoistani.

    VastaaPoista
  3. Mikä ihana blogi! Tulin ja ihastuin..
    Runosi ovat niin herkkiä sanoja että pilvinenkin päivä kirkastuu..kiitos!
    Kiitos myös käynnistäsi minun ruopostauksissani..ja tervetuloa uudelleen!
    Kaunista päivää !

    VastaaPoista
  4. Noin se on justiin. Ihana runo taas, anna tulla vain näitä. pst (oon nähnyt siskon luonnosvihon jossa suorastaan pursuaa näitä ihania runoja, ja yllytän häntä kovasti tekemään näistä oman pienen runokirjan) Hieno uusi pohja täällä taas.
    toivottelee: Kaarnikka

    VastaaPoista
  5. Seijastiina,
    kiva että saatoin piristää niin ihanan ihmisen aamua kuin sinun :)

    VastaaPoista
  6. Anna,
    Tervetuloa blogiini, kiva kun tulee uusia ihmisiä :) On kiva saada palautetta runoistaa, itse niitä on melko vaikea arvioida. Iloista ihanaa päivää ja loppuviikoa sinulle!

    VastaaPoista
  7. Kaarnikka,
    välillä runoja tulee aivan pulputtelemalla. Sitten ei mitään ja ajattelee, että runoukko on jo muuttanut majaa. Niitä tulee kausittain, yllättäen, odottamatta.

    VastaaPoista
  8. Voi ihanuus, noin se juuri on, puut puhuu ja miten kaunista kieltä, ja miten herkästi sen kerroit. Kiitos <3

    VastaaPoista
  9. Ihana blogi, kivoja runoja ja muitakin juttuja.

    VastaaPoista
  10. Valoru,
    kiitos siskoseni, puut puhuu ja tuulet kuiskii, kunhan vain pysähdymme kuuntelemaan. :)

    VastaaPoista
  11. Anonyymi, tervetuoloa:) kiva, että jätit kommentin. Tule toki uudelleenkin.

    VastaaPoista