Tervetuloa runosivuilleni

Kirjoitan sinulle runon, vuoden jokaiselle päivälle, ilolle, ikävän häivälle,
niin ehkä meidän on helpompi kulkea,
uudet ovet avata,vanhat sulkea. © Asta Gyldén-Lahtinen



tiistai 27. heinäkuuta 2010

Pimeästä valoon

Sisimpäni häkkilinnun
vapaaksi päästän
niin se voi lentää edelläni
näyttää reitin
pimeästä valoon.

-Valo Ki-
© Asta Gyldén-Lahtinen


6 kommenttia:

  1. Todella kaunis ja puhutteleva on runosi.
    Ruusu on myös Ihana :)

    VastaaPoista
  2. Kaunis! Olisi ihana se ajatus että pääsisi kokonaan valoon, olemaan. Minun tieni näyttää olevan ikuista vaappumista toisesta toiseen, kaipa se on asia jonka kanssa minun on vain opittava elämään.

    VastaaPoista
  3. Sari, kiitos, valoa kohden kurkotellaan. Samalla tavoin, kuin luonnon kasvit.

    VastaaPoista
  4. Valoru, valon ja varjon "leikki", ilman toista ei ehkä löydä toista. Kumpaistakin tarvitaan, valossa olisi vain niin helpompaa;)

    VastaaPoista